Liikennejärjestelyiden rooli Kansallisteatterin peruskorjauksessa

Keskustakohteen liikennesuunnittelussa on huomioitava kaikki liikennemuodot ja näiden jokaisen reititykset. On mahdollistettava myös kevyen- ja ajoneuvoliikenteen turvallinen ja esteetön kulku katualueella, kun osa jalkakäytävää ja ajorataa on rajattu työmaan käyttöön.

SRV toteuttaa Suomen Kansallisteatterin mittavan peruskorjauksen. Suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan kestävän rakentamisen periaatteita. Kohteessa korjataan Kansallisteatterin pientä näyttämöä, eli 1950-luvun rakennusosaa, sekä vanhan ja uuden rakennuksen välissä olevaa 1930-luvun rakennusosaa.
Ramirent on toteuttanut vilkkaasti liikennöidyn työmaa-alueen liikennejärjestelyt lupineen sekä työmaan aidat ja portit. Toimisto- ja sosiaalitiloina toimivat työmaatilat, sähköt ja työmaan peruskalusto ovat niin ikään Ramirentin käsialaa. 1950-luvun rakennusosan purkutyöt ja uuden julkisivun rakennustyöt on tehty sääsuojan alla.

Kansallisteatterin työmaa on Helsingin keskustassa. Ramirentin suunnittelija Joni Rautanen kertoo, että keskustakohteen liikennesuunnittelussa on huomioitava kaikki liikennemuodot ja näiden jokaisen reititykset. Näistä muun muassa Läntisellä Teatterikujalla Kaisaniemen suunnasta Rautatientorille kulkevalle linja-autoliikenteelle muodostuvat haitat on pidettävä mahdollisimman pieninä. On mahdollistettava myös kevyen- ja ajoneuvoliikenteen turvallinen ja esteetön kulku katualueella, kun osa jalkakäytävää ja ajorataa on rajattu työmaan käyttöön. Mainituilla kaduilla oli työmaan alkuaikaan myös vastapäisen hotellin työmaa käynnissä, joten liikennejärjestelyt täytyi yhteensovittaa senkin kanssa.

Bergbominkuja on katkaistu ajoneuvoliikenteeltä kokonaan, ja siitä johtuen Itäinen Teatterikuja muodostui autoliikenteelle päättyväksi tieksi. Itäiselle kujalle täytyi kuitenkin mahdollistaa liikenne työmaalle sekä turvata riittävän leveä pelastustie ja säilyttää myös pyöräily- ja jalankulkuliikenteen läpikulku. Näin ollen Itäisen Teatterikujan kadunvarsipysäköinti poistui käytöstä lukuun ottamatta uuteen paikkaan siirrettyjä Kansallisteatterin invapaikkaa sekä suurlähetystön CD-pysäköintiruutuja.
Liikenneturvakalusto on pääosin samaa kuin muissakin kohteissa. Työmaa-aidan perustamiseen käytettiin SafePass-kaidetta sen helpon muokattavuuden takia. Samaa kaidetta käytettiin myös Läntisen Teatterikujan jalankulun ja ajoneuvoliikenteen erottamiseen sekä työmaatilojen perustusten suojaamiseen. Keskeisen sijainnin kohteille kalusto valitaan aina niin, että myös ulospäin näkyvä työmaan yleisilme säilyy siistinä.

– Työmaan liikennejärjestelyt vaativat tietyn lupamenettelyn. Aluksi kartoitetaan työmaan tarpeet yleisellä alueella tapahtuvasta työmaatoiminnasta, minkä jälkeen tarvittavat tilavaraukset siirretään kartalle ja mietitään liikenteelle sopivimmat ratkaisut, Joni avaa kokonaisuutta. – Näistä tehdään työmaakohtainen tilapäinen liikennejärjestelysuunnitelma ja hakemus yleisen alueen käytöstä, jotka sitten lähetetään asiakkaan valtuutuksella kaupungille tarkastettavaksi. Suunnitelmaa muutetaan ja korjataan mahdollisten teknisten asiantuntijoiden kommenttien pohjalta ja kun hyväksyntä suunnitellulle työlle saadaan, päästään aloittamaan liikennejärjestelyjen asentaminen ja työmaan perustaminen.

Lupamenettelyyn kuuluu myös katselmuksia ainakin työmaan alussa ja lopussa, mutta ajoittain myös tarvittavia valvontakäyntejä varmistamaan tilapäisten liikennejärjestelyjen suunnitelmanmukaisuus. Mikäli puutteita tai korjattavaa havaitaan, käydään ne korjaamassa tai muutamassa.
– Liikennejärjestelyt sekä liikennejärjestelysuunnitelma elävät ja päivittyvät koko työmaan ajan. Tällä varmistetaan liikenteen turvallisuus ja sujuvuustyömaan ympäristössä kulloisessakin työvaiheessa, Joni huomauttaa.
Yhteistyö niin asiakkaan kuin Helsingin kaupungin kanssa on sujunut hyvin. – Kaupungilta olen saanut paljon ohjeita ja apua asioiden hoitamiseen kuhunkin kohteeseen sopivalla tavalla, Joni kiittää. Kapeat kadut, paljon liikennettä, huonot mahdollisuudet toteuttaa kiertoteitä järkevästi sekä vähäiset pysäköintipaikat ovat olleet tämän kohteen haasteena.

Joni muistuttaa vielä, että henkilöstömäärästä riippuen tarvitaan työmaalle myös työmaatoimistoja sekä sosiaalitiloja, jotka aina vaativat oman tilansa ja omat järjestelynsä liikenteen suhteen. Suuremman henkilöstömäärän vuoksi myös pysäköintitilan tarve kasvaa työmaan aikana, mikä usein muodostuu haasteeksi. Vuokratulla työmaa-alueellakin pysäköinti on pääosin kiellettyä, joten tarvittavaa pysäköintitilaa ei aina välttämättä työmaan läheisyydestä löydy. Tässä kohteessa työmaatukikohta on sijoitettu Kaisaniemen puistoon, joten se ei vaikuta liikenteeseen juurikaan. Myös sijainti rautatieaseman vieressä vähentää työmaan henkilökunnan pysäköintitarvetta, kun paikalle pääsee tarvittaessa myös junalla. Työmaan henkilökunnan on toki myös päästävä työkohteeseen turvallisesti normaaleja liikennereittejä pitkin, joten nämäkin kulkuyhteydet on huomioitava suunnittelussa.

Yhteistyö on toiminut hyvin ja voin suositella Ramirentiä yhteistyökumppaniksi”, Markus Soronen, työnjohtaja ja työsuojelupäällikkö, Suomen Kansallisteatterin työmaa, SRV Rakennus Oy.

Sisältö vaatii markkinointievästeitä.

Muuta evästeasetuksia