On surullista, että vasta sota ja sen tuoma energiakriisi saa meidät länsimaiset ihmiset toimimaan. Kuluvan vuoden 2023 tapahtumat ovat kuitenkin muistuttaneet meitä suomalaisia tärkeästä säästämisen taidosta. Syksyllä 2022 vähensimme sähkönkulutusta kahdeksan prosenttia vain toimimalla fiksummin ja lopettamalla tuhlaamisen. Tätä samaa säästäväisyyttä voidaan noudattaa myös rakennustyömailla. Tässä muutama ajatus konevuokrauksen näkökulmasta energian säästöön.
Työmaan energiankulutus koostuu monesta eri osa-alueesta, ja sitä voidaan tarkastella sekä suoran että epäsuoran kulutuksen näkökulmasta. Suora energiankulutus muodostuu työmaan sähkön ja polttoaineiden kulutuksesta. Epäsuoraa energiankulutusta ovat muun muassa kuljetusten käyttämä polttoaine ja ihmisten liikkuminen työmaalle.
Selkein ja suurin yksittäinen työmaan energiasyöppö on rakentamisen aikainen lämmitys. Työmailla pyritäänkin näinä päivinä ottamaan rakennuksen lopullinen energiamuoto käyttöön jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Esimerkiksi maa- ja kaukolämpöratkaisuissa tapahtuu parhaillaan huimaa kehitystä. Monesti vielä hinta on kuitenkin liian kallis, jolloin myös muut lämmitysmuodot hyvin suunniteltuina perustelevat paikkansa.
Suurin lämmitystarve on tietenkin talvella. Myös kuivattaminen vie energiaa, jolloin rakennuksen asianmukaiseen suojaamiseen on syytä kiinnittää huomiota. Tavoitteena on saavuttaa paras olosuhde mahdollisimman taloudellisesti, tehokkaasti ja terveellisesti. Harvoin pelkän yksikköhinnan perusteella tehdyillä ratkaisuilla päästään parhaisiin taloudellisiin lopputuloksiin. Eri vaihtoehtoja kannattaa tarkastella kokonaisuutena huomioiden eri toteutusratkaisut ja niiden kalustovuokrat, käytettävän energian hinta sekä kalustokuljetusten hinnat. Myös käytettävyys, asennukset ja ylläpidon kustannukset vaikuttavat kokonaisuuteen. Näin asioita tarkastellessa voidaan yksikköhinnoitteluun perustuvalla hankinnalla heittää vesilintua. Tai jospa vain unohdetaan vanhat tavat ja säästetään syytön lintu.
Työmaan energiareikiä löytyy kuitenkin joka puolelta. Eräänä esimerkkinä mainittakoon työmaatilat. Huonosti eristetyt ja ilmanlaadultaan heikot, mutta hinnaltaan houkuttelevat työmaan tilaratkaisut voivat osoittautua loppupeleissä energiatehokkaampia työmaatiloja kalliimmaksi valinnaksi. Toisella puolella lämmitetään ja toisella puolella pidetään ikkunoita auki, koska lämpö ei jakaudu tasaisesti ja sisäilma käy hengityksen päälle.
Mitenkäs sitten kuljetukset? Sanotaan, että halvin ja ympäristöystävällisin kuljetus on se, joka jätettiin tekemättä. Miksi silti puolet vuokrakoneiden kuljetuksista tehdään lähes tyhjillä autoilla? Tai miksi koneita kuljetetaan kaukaa, jopa toiselta puolelta Suomea? Ennakoinnilla ja hyvällä suunnittelulla voidaan säästää sievoisia summia polttoaineissa ja vähentää merkittävästi kuljetusten päästöjä. Ja tämä koskee tietenkin koko työmaan logistiikkaa eikä pelkästään koneita.
Pieni, mutta silti monella tapaa merkittävä tapa säästää energiaa on työkoneiden oikeat käyttötavat. Jo lähtökohtaisesti kannattaa valita ehjä ja huollettu kone, joka on tarkoitettu kulloiseenkin työtehtävään. Myös tapa, jolla koneita käytetään, voi säästää merkittävästi polttoainetta. Unohdetaan tyhjäkäynti ja kaahailu, jolloin myös työturvallisuus paranee ja huoltojen määrä vähenee. Kannattaa myös suosia ammattitaitoista kurottajapalvelua, jonka taitavat kuskit hoitavat turvallisesti ja taloudellisesti vaativatkin purku- ja nostotyöt.
Tässä sivusin vain pintapuolisesti työmaan energiaa ja sen kulutusvirtoja. Tärkein säästötoimenpide tapahtuu kuitenkin asenteissa. Kun koko työmaan henkilöstö sitoutuu säästämään energiaa ja toimimaan, kuten maksaisi sen omasta pussistaan, päästään jo pitkälle. Energiansäästö on asennekysymys.
Artikkeli on julkaistu RamiSanomissa 3/2022.
