Hessundinsalmen sillan rakennustyömaa
Paraisilla on meneillään suuri urakka, kun Saaristotiellä eli maantie 180:llä uusitaan peräti kaksi isoa siltaa. Kyseessä on koko Euroopankin mittakaavassa teknisesti vaativa projekti. Lisäpaineensa tuo siltojen tärkeys Paraisille ja koko Turunmaan saaristolle.
Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen sillat tarjoavat ainoan maantieyhteyden mantereen ja Turunmaan saariston välille. Liikenne on erittäin vilkasta: siltojen yli kiitää 11 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja kesällä määrä nousee jopa 17 000:een mökkiläisten ja Saariston Rengastien matkailijoiden myötä. Liikenteen ennustetaan jopa lisääntyvän lähivuosina. Paraisilla on myös valtakunnallisesti merkittävää suurteollisuutta, mikä edellyttää hyvää tieyhteyttä mantereelle. Liikennemäärästä viitisen prosenttia onkin raskasta liikennettä.
Siltahankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 128 miljoonaa euroa. Sillat rakennetaan 2022–2025, allianssiurakan kehitysvaiheen käynnistyttyä jo vuonna 2021. Kun uudet sillat ovat valmiit, vanhat puretaan vuonna 2026. Rakennusurakan lisäksi Mt 180:n kuntoa ja liittymäjärjestelyjä parannetaan.
Urakassa hyödynnetään kumppanuuteen perustuvaa allianssimallia. Allianssin palveluntuottajana toimii suomalainen infrarakentamiseen keskittynyt Kreate Oy, joka valikoitui vahvan osaamisensa ja sillanrakennuskokemuksensa perusteella. Tilaajaosapuolena on Väylävirasto. Allianssiurakan yksi hyvä puoli on mahdollisuus ideoida ratkaisuja yhdessä kumppanien kanssa. Tästä on hyödytty jo muun muassa löytämällä kustannustehokkaimpia toteutustapoja materiaalikustannusten uhatessa nousta voimakkaasti.
Entistä ehommat sillat
Molemmat vanhat sillat ovat tulleen elinkaarensa päähän ja ne on korkea aika uusia. Hessundinsalmen teräsbetoninen hovikaarisilta on rakennettu vuonna 1937 ja levennetty 1960-luvulla. Kirjalansalmen silta on nuorempi, sillä se on valmistunut vuonna 1963. Nykyinen silta on 287 metriä pitkä riippusilta, lajissaan Suomen pisin. Kirjalansalmen huonokuntoisella sillalla on jouduttu turvautumaan erilaisiin rajoituksiin liikenteelle, ja sen kuntoa tarkkaillaan tiiviisti. Hessundinsalmen silta puolestaan ei mahdollista raskaan teollisuuden tarvitsemien raskaiden erikoiskuljetusten enimmäispainojen nostoa.
Uusista silloista tulee edeltäjiään pidempiä. Samoin ne ovat selvästi aiempaa leveämpiä, jolloin kävelylle ja pyöräilylle taataan paremmat ja turvallisemmat olosuhteet. Lisäksi molempien siltojen vesiliikenneaukon vapaa alikulkukorkeus kasvaa 16 metriin.
Kirjalansalmeen rakennetaan yli tuplasti nykyistä pidempi eli yli 650 metriä pitkä vinoköysisilta. Kirjalansalmen uusi silta on valmistuessaan pääaukoltaan pisimmän jännemitan maantiesilta Suomessa: jännemitta pylonien välissä on 265 metriä. Korkeutta merenpinnasta tulee huimat 83 metriä nykyisen 44 metrin sijaan.
Hessundinsalmeen siltaratkaisuksi valikoitui noin 200 metriä pitkä vinojalkainen jännitetty betoninen palkkikehäsilta. Alun perin rakennusmateriaaliksi kaavailtiin terästä, mutta betonin parempi saatavuus ja kustannusten hallinta ratkaisivat pelin hankkeen kehitysvaiheessa. Valittu sillan malli muistuttaa viitteellisesti enemmän vanhaa siltaa. Veteen ei rakenneta pysyviä tukia vaan välitukien perustukset saadaan siirrettyä rannan kallion varaan, mikä hyödyttää vene- ja laivaliikennettä.
Hessundin uusi tielinjaus on tehtävä hieman kaarevaksi, jotta silta saadaan mahtumaan salmen aukkoon. Erityisen mielenkiintoinen ratkaisu Hessundinsalmen sillassa ovat jalkojen alaosiin tehtävät betoninivelet. Nivelet sallivat jäykkärakenteisen sillan kiertymisen ilman ylimääräistä taivutusrasitusta, joka vaurioittaisi rakenteita. Kehämäinen muoto ja jäykkyys yhdistettynä lämpötilanvaihteluista johtuvaan liikkeeseen aiheuttavat nimittäin rasitusta sillan jalkoihin ja betoniin.
Betoninivelet silloissa ovat Suomen oloissa erikoisuus. Niitä on jonkin verran tehty huomattavasti Hessundia pienempiin siltoihin, ja välissä on myös kulunut paljon aikaa, jopa vuosikymmeniä. Muualla maailmassa betoniniveliä on käytetty silloissa enemmän ja pidempään. Mt 180:n väyläsuunnittelusta vastaava AFRY mainitsee esimerkkinä sveitsiläisen insinöörin Robert Maillartin suunnitteleman sata vuotta vanhan Salginatobelin betonisillan. Betoniniveltä pidetään teknisesti ja taloudellisesti hyvänä siltarakentamisen ratkaisuna Paraisten hankkeessa.
Rakentajat vauhdissa
Rakennusurakka on edennyt hyvässä tahdissa. Ensin toteutettiin työnaikaiset liikennejärjestelyt. Sitten poistettiin puustoa ja tehtiin massanvaihtotyöt. Seuraava steppi on ollut työsiltojen rakentaminen nykyisten siltojen viereen. Uudet sillat rakennetaan näiltä työsilloilta käsin.
Kirjalansalmen hankealue on yhteensä 2,2 kilometriä pitkä ja Hessundinsalmen 1,5 kilometriä. Kreaten Andrey Rojas, Hessundin väylärakentamisen lohkopäällikkö, kertoo: ”Tällä hetkellä rakennetaan liikenteelle kiertoteitä, jotta pääsemme sen jälkeen varsinaiseen väylään ja sen rakennekerroksiin käsiksi. Myös louhinnat jatkuvat. Itse siltarakentamisessa on meneillään siltojen muotituksia. Rakennustelineitä nousee kovaa tahtia.”
Rojasin mukaan Hessundin työmaalla on parhaina päivinä jo satakunta henkeä töissä. ”Olosuhteet täällä ovat toisinaan haastavat – tiedättehän meri-ilmaston… Muina haasteina pidän maaperää eli sitä, miten savi käyttäytyy. Erittäin tärkeää on myös varmistaa se, että teemme tienkäyttäjille turvalliset olosuhteet rakentamisen aikana”, Rojas kertoo.
Liikenteen turvallisuus ja jouheva sujuminen onkin yksi hankkeen tärkeistä osasista. Suunnitelmien mukaan liikenne ei tule olemaan missään vaiheessa poikki pitkiä aikoja. Odotettavissa on enimmillään kahdeksan minuutin taukoja. Andrey Rojas korostaa myös siltojen tärkeyttä saaristoliikenteelle ja tulevaisuuden tienkäyttäjille: ”Se tekee hankkeesta erityisen.”
Työporukkaansa Rojas kiittelee: ”Meillä on täällä tiivis porukka, joka puhaltaa yhteen hiileen. On tekemisen meininki. Tämän kun yhdistää hyvään työn suunnitteluun, kaikista haasteista selvitään voittajina.”
Ramirentiltä palvelualttiina
Ramirent on konevuokraajana mukana mittavassa projektissa. Hankkeen alkuvaiheessa olemme saaneet tarjota erityisen paljon liikenneturvaratkaisuja työnaikaisiin liikennejärjestelyihin. Asiakkuuspäällikkö Erika Ketola Turusta kertoo: ”Liikenneturvakalustoa on mennyt paljon. Omaa turvakaidejärjestelmäämme SafePassia on työmaalla kohta pari kilometriä. Lisäksi nyt alkuvaiheessa olemme toimittaneet rakentajille pienkalustoa, kuten esimerkiksi uppopumppuja ja generaattoreita. Aliurakoitsijat ovat vuokranneet etenkin henkilönostimia.”
Andrey Rojas jatkaa SafePassista: ”Ramirentin tuote täyttää suojaluokkavaatimuksemme. SafePass on siisti ratkaisu ja erityisen helppo asentaa.”
”Tässä projektissa on erityisen mukavaa asiakkaan hyvä ennakointi. Rakentajat suunnittelevat asiat todella hyvin ja pitkälle, joten he tietävät jo kauan etukäteen, mitä milloinkin tarvitsevat työmaalla. Tilaukset tulevat erinomaisen ajoissa, mikä helpottaa meidän työtämme ja varautumistamme huomattavasti. Yhteistyö projektin kanssa on toiminut kaikkineen äärettömän hyvin”, Erika Ketola summaa.
Andrey Rojas on samaa mieltä: ”Yhteistyössä ei ole moitteen sijaa.” Hän kehaisee loppuun Ketolan ammattitaitoa ja palvelualttiutta: ”Kaikkiin tarpeisiimme on vastattu todella nopeasti ilman turhia kysymyksiä. Joustavuudesta myös pisteet Ramirentille.”
Artikkeli on julkaistu RamiSanomissa 2/2023.
