Hyppää sisältöön

Millainen on etäilijän arki? Mitä etätyö voi olla?

Ramirentin frisbeegolfkiekko, jossa on nimikirjoituksia on keltakääreisten Ramirentin karkkien päällä.

Rakennuskonevuokraamosta usein tulee mieleen juuri ne rakennuskoneet ja vuokraamo, luonnollisesti. Jotta mielikuviin tulee organisaation muut toiminnot, moni saa jo käyttää mielikuvitusta. Rakennuskonevuokraamo ja etätyö ei ole ensimmäinen mielessä siintävä yhdistelmä. Mitä suurempi yritys, sitä enemmän taustavoimaa asiakkaalle näkyvän rajapinnan takana kuitenkin on.

Itse työskentelen markkinointitiimissä, jossa työnkuvani muodostuu digimarkkinoinnin eri osa-alueista sekä markkinoinnin kehittämisestä. Käytämme Dynamicsin asiakkuudenhallintajärjestelmää ja Dynamicsin markkinointityökalua. Ne ovat meillä kohtalaisen tuore tuttavuus. Dynamicsiin liittyvä kehitystyö sekä myynnin ja markkinoinnin yhteispelin kehittäminen täyttävätkin suuren osan kalenterista. Tyhjät aukot täyttyvät monenlaisesta diginäkyvyyden hallinnasta ja edistämisestä. Useat päällekkäiset projektit vaativat priorisointia ja oon joutunut tunnustamaan, että projektit etenee pala kerrallaan, vaikka kaiken ois halunnut tietysti jo eilen. Työtehtävät ovat kuitenkin sellaisia, että ne eivät edellytä tiettyä fyysistä sijaintia.

Meillä on uskoakseni monia muitakin työnkuvia, joita voi tehdä etänä kokonaan tai osittain. Varmaksi en voi sanoa, koska itse teen omaa duunia ja muut omaansa. Sen kuitenkin tiedän, ettei kaikkia työtehtäviä voi tehdä etänä. Kaikki ei myöskään halua tehdä etätyötä. Meillä jokaisella on oma roolimme kokonaisuudessa ja kaikkia tarvitaan. Koen tärkeäksi, että on erilaisia mahdollisuuksia, joista jokaiselle löytyy varmasti sopiva.

Ajankäytön optimointi

Mun etäarki Espanjassa on ihan tavallista arkea. Tunnin aikaero herättää tunnin aikaisemmin kuin Suomessa. Onneksi oon ennemmin aamu- kuin iltavirkku ja kello 7 alkavat kokoukset ei tuota ongelmia. Iso osa mun työajasta kuluu kokouksissa. Loppu aika pitää jakaa käytännön tekemisen ja luovan työn kesken. Valitettavan usein luova työ saa pienimmän hippusen arvokkaasta työajasta. Mun luovaan työhön kuuluu lähinnä suunnittelu: asioiden mallintamista tai flow-tilassa hurjaan kiitoon lähtevää ajatustyötä. Luovalle työlle pitäisi saada enemmän aikaa (oma priorisointikysymys), jotta mm. pystyisi paremmin käymään läpi eri skenaarioita ja saisi vietyä suunnitellut asiat valmiimpina eteenpäin käsiteltäväksi kokouksiin, jotka haukkaavat osan kaikkien osallistujien kalentereista. Onneksi meillä on aika hyvät kokouskäytännöt ja niitä kehitetään tarvittaessa. Täsmällinen agenda ja tehokas läpivienti on tärkeitä.

Samalla kartalla

Meillä käsiteltiin henkilöstökyselyn tuloksia hetki sitten. Samassa yhteydessä oli keskustelua työn tuomasta energiasta. Itse kuulun niiden joukkoon, jotka saa energiaa työstä. Työ ja vapaa-aika kulkee sulassa sovussa rintarinnan tai lomittain. Olen päässyt tekemään itseäni kiinnostavia asioita, minkä koen Ramirentin vahvuudeksi. Tähän yhteyteen sopii iso kiitos erityisesti mun nykyiselle ja häntä edeltäneille esihenkilöille, jotka on ollut tukena mun yli kymmenvuotisella matkalla Ramirentin kanssa.

Yksi tilanne, jossa voi tuoda esille omaan työhön liittyviä asioita on kehityskeskustelut, päivittäistä (tai mitä tahansa säännöllistä) vuoropuhelua unohtamatta. Ramirentillä kehityskeskustelut käydään kahdesti vuodessa. Mun oma kehityskeskustelu käytiin samalla, kun piipahdin Suomessa. Kehityskeskustelu on sellainen, jonka ehkä mieluummin käy livenä kuin etänä, jos mahdollista. Kehityskeskusteluita moni joko vihaa tai rakastaa. Mä oon fani. Tuumailtiin kulunutta vuotta, käytiin läpi käynnissä olevia projekteja, puntaroitiin työtyytyväisyyttä ja katsottiin tulevaisuuteen. Sitä perussettiä mitä yleensäkin. Hyvä ennakkovalmistautuminen on avaintekijä. Mun näkökulmasta kehityskeskustelu ikään kuin sijoittaa organisaation ja yksilön kartalla oikein. Niin että asiat on suhteutettu optimaalisesti ja kokonaisuus etenee kohti tavoitteita. Fiksua, sanon mä.

Maisemakuva Espanjan Mijas Pueblon kylästä, jossa on valkoisia rakennuksia ja vuoria taustalla.
Mijas Pueblo, Espanja
Nainen katsoo alhaalta päin kohti kameraa. Järjestelmäkamera on maassa kallion päällä.
Vapaa-aika kuluu pitkälti frisbeegolfin valokuvaamisen parissa.

Se etäarki

Ai etäarki. No onhan se tosiaan muutakin kuin Ramirentiä. Mä koen, että mun työ on monin verroin tehokkaampaa etänä riippumatta siitä, missä etäilen. Se aiheuttaa haasteen työpäivän tauottamiselle ja päivät helposti venyy pidemmiksi. Pitkät päivät itsessään ei haittaa, kun valoa riittää ja ehtii ulkoilla ennen kuin pimeä ja viileät illat iskee. Tasapainotan venyviä työpäiviä silloin tällöin pitkillä viikonlopuilla, jolloin kokonaisuus pysyy tasapainossa. Reissut asuntoautolla tuo kivaa vastapainoa ja näkee Espanjasta muutakin kuin asuinpaikkakunnan. Espanjalaisten elämäntapa ja päivärytmi on käynyt tutuksi. Voisin elää pelkillä tapaksilla.

Frisbeegolf on ollut jo vuosia iso osa elämää. Kilpaura on ohi ja valokuvaus on ottanut paikkansa lajin parissa. Fuengirolan kupeesta löytyy lähin frisbeegolfrata, jossa tulee ylläpidettyä lajikohtaisia valokuvaustaitoja talven aikana. Kesäkaudella kierrän kuvaamassa useissa frisbeegolftapahtumissa eri puolilla Eurooppaa. Talvikausi on siinäkin vähän offseason, jolloin saa purettua edellisen kesän kiireettömät kuvaukset. Puuhaa riittää.

Millainen Ramirent on työnantajana?

Millainen on etäilijän arki? Mitä etätyö voi olla?

Ramirentin frisbeegolfkiekko nimmereilla RamiKarkkien ympäröimänä.


Rakennuskonevuokraamosta usein tulee mieleen juuri ne rakennuskoneet ja vuokraamo, luonnollisesti. Jotta mielikuviin tulee organisaation muut toiminnot, moni saa jo käyttää mielikuvitusta. Rakennuskonevuokraamo ja etätyö ei ole ensimmäinen mielessä siintävä yhdistelmä. Mitä suurempi yritys, sitä enemmän taustavoimaa asiakkaalle näkyvän rajapinnan takana kuitenkin on.


Itse työskentelen markkinointitiimissä, jossa työnkuvani muodostuu digimarkkinoinnin eri osa-alueista sekä markkinoinnin kehittämisestä. Käytämme Dynamicsin asiakkuudenhallintajärjestelmää ja Dynamicsin markkinointityökalua. Ne ovat meillä kohtalaisen tuore tuttavuus. Dynamicsiin liittyvä kehitystyö sekä myynnin ja markkinoinnin yhteispelin kehittäminen täyttävätkin suuren osan kalenterista. Tyhjät aukot täyttyvät monenlaisesta diginäkyvyyden hallinnasta ja edistämisestä. Useat päällekkäiset projektit vaativat priorisointia ja oon joutunut tunnustamaan, että projektit etenee pala kerrallaan, vaikka kaiken ois halunnut tietysti jo eilen. Työtehtävät ovat kuitenkin sellaisia, että ne eivät edellytä tiettyä fyysistä sijaintia.

Meillä on uskoakseni monia muitakin työnkuvia, joita voi tehdä etänä kokonaan tai osittain. Varmaksi en voi sanoa, koska itse teen omaa duunia ja muut omaansa. Sen kuitenkin tiedän, ettei kaikkia työtehtäviä voi tehdä etänä. Kaikki ei myöskään halua tehdä etätyötä. Meillä jokaisella on oma roolimme kokonaisuudessa ja kaikkia tarvitaan. Koen tärkeäksi, että on erilaisia mahdollisuuksia, joista jokaiselle löytyy varmasti sopiva.


Ajankäytön optimointi

Mun etäarki Espanjassa on ihan tavallista arkea. Tunnin aikaero herättää tunnin aikaisemmin kuin Suomessa. Onneksi oon ennemmin aamu- kuin iltavirkku ja kello 7 alkavat kokoukset ei tuota ongelmia. Iso osa mun työajasta kuluu kokouksissa. Loppu aika pitää jakaa käytännön tekemisen ja luovan työn kesken. Valitettavan usein luova työ saa pienimmän hippusen arvokkaasta työajasta. Mun luovaan työhön kuuluu lähinnä suunnittelu: asioiden mallintamista tai flow-tilassa hurjaan kiitoon lähtevää ajatustyötä. Luovalle työlle pitäisi saada enemmän aikaa (oma priorisointikysymys), jotta mm. pystyisi paremmin käymään läpi eri skenaarioita ja saisi vietyä suunnitellut asiat valmiimpina eteenpäin käsiteltäväksi kokouksiin, jotka haukkaavat osan kaikkien osallistujien kalentereista. Onneksi meillä on aika hyvät kokouskäytännöt ja niitä kehitetään tarvittaessa. Täsmällinen agenda ja tehokas läpivienti on tärkeitä.


Samalla kartalla

Meillä käsiteltiin henkilöstökyselyn tuloksia hetki sitten. Samassa yhteydessä oli keskustelua työn tuomasta energiasta. Itse kuulun niiden joukkoon, jotka saa energiaa työstä. Työ ja vapaa-aika kulkee sulassa sovussa rintarinnan tai lomittain. Olen päässyt tekemään itseäni kiinnostavia asioita, minkä koen Ramirentin vahvuudeksi. Tähän yhteyteen sopii iso kiitos erityisesti mun nykyiselle ja häntä edeltäneille esihenkilöille, jotka on ollut tukena mun yli kymmenvuotisella matkalla Ramirentin kanssa.

Yksi tilanne, jossa voi tuoda esille omaan työhön liittyviä asioita on kehityskeskustelut, päivittäistä (tai mitä tahansa säännöllistä) vuoropuhelua unohtamatta. Ramirentillä kehityskeskustelut käydään kahdesti vuodessa. Mun oma kehityskeskustelu käytiin samalla, kun piipahdin Suomessa. Kehityskeskustelu on sellainen, jonka ehkä mieluummin käy livenä kuin etänä, jos mahdollista. Kehityskeskusteluita moni joko vihaa tai rakastaa. Mä oon fani. Tuumailtiin kulunutta vuotta, käytiin läpi käynnissä olevia projekteja, puntaroitiin työtyytyväisyyttä ja katsottiin tulevaisuuteen. Sitä perussettiä mitä yleensäkin. Hyvä ennakkovalmistautuminen on avaintekijä. Mun näkökulmasta kehityskeskustelu ikään kuin sijoittaa organisaation ja yksilön kartalla oikein. Niin että asiat on suhteutettu optimaalisesti ja kokonaisuus etenee kohti tavoitteita. Fiksua, sanon mä.

Mijas Pueblo c Marika Salmi




Vapaa-aika kuluu pitkälti frisbeegolfin valokuvaamisen parissa.

Se etäarki

Ai etäarki. No onhan se tosiaan muutakin kuin Ramirentiä. Mä koen, että mun työ on monin verroin tehokkaampaa etänä riippumatta siitä, missä etäilen. Se aiheuttaa haasteen työpäivän tauottamiselle ja päivät helposti venyy pidemmiksi. Pitkät päivät itsessään ei haittaa, kun valoa riittää ja ehtii ulkoilla ennen kuin pimeä ja viileät illat iskee. Tasapainotan venyviä työpäiviä silloin tällöin pitkillä viikonlopuilla, jolloin kokonaisuus pysyy tasapainossa. Reissut asuntoautolla tuo kivaa vastapainoa ja näkee Espanjasta muutakin kuin asuinpaikkakunnan. Espanjalaisten elämäntapa ja päivärytmi on käynyt tutuksi. Voisin elää pelkillä tapaksilla.

Frisbeegolf on ollut jo vuosia iso osa elämää. Kilpaura on ohi ja valokuvaus on ottanut paikkansa lajin parissa. Fuengirolan kupeesta löytyy lähin frisbeegolfrata, jossa tulee ylläpidettyä lajikohtaisia valokuvaustaitoja talven aikana. Kesäkaudella kierrän kuvaamassa useissa frisbeegolftapahtumissa eri puolilla Eurooppaa. Talvikausi on siinäkin vähän offseason, jolloin saa purettua edellisen kesän kiireettömät kuvaukset. Puuhaa riittää.