Rakennusaikainen pölyntorjunta hallintaan nykyaikaisella tekniikalla

Rakennusalalla hengitettävän ilman puhtaus on puhuttanut vuosikausia. Vuoron perään on nostettu tapetille ihmisen terveydelle haitallisia asioita, ja joskus mielipiteiden vaihto on ollut kovinkin värikästä. On keskusteltu homeista, mikrobeista, PCB:stä, lyijystä, puupölystä, eristevillapölystä, kivihiilipiestä (kreosootti) ja asbestista. Joskus puhutaan laajemmin sisäilmasta, mutta yhtä kaikki, rakennusalalla työntekijät altistuvat melkoiselle mixille ihmisen terveydelle haitallisia asioita.

Myrkylliset aineet ovat nykyisin melko hyvin hallussa pakollisen haitta-ainekartoituksen vuoksi, mutta rakennusmateriaalien työstössä ja laasteja käsiteltäessä syntyvän pölyn torjunta on vielä vajavaista. Asiaan ei osata reagoida eikä suhtautua riittävällä vakavuudella, koska keuhkorakkuloihin kiinnittyviä vaarallisimpia pölypartikkeleita ihmissilmä ei näe.

Työterveys ja -turvallisuus, ympäristövastuullisuus sekä laatu (HSEQ) mielletään nykyisin menestyvän yrityksen kivijalaksi. Puhutaan turvallisuusjohtamisesta sekä sen merkityksestä läpi kaikkien prosessien. Kuinka HSEQ-asiat on hoidettu yrityksessä, kiinnostaa kaikkia rakentamisen sidosryhmiä rakennusten lopullisia käyttäjiä unohtamatta. ”Onko yrityksessänne HSEQ-asiat millä mallilla?” on kovin tavanomainen kysymys ennen urakkatarjouspyyntöjen lähettämistä.

Tällä viikolla pidetään järjestyksessään 34. Sisäilmastoseminaari Helsingin Messukeskuksen Siivessä. Luvassa on mielenkiintoisia ajankohtaisia esityksiä, monipuolinen sisäilma-aiheinen näyttely sekä mahdollisuus vaihtaa kuulumisia alan ammattilaisten kanssa ja verkostoitua. Kaikki rakennusalan toimijat eivät tilaisuuteen kuitenkaan pääse, jolloin tieto ei leviä. Tässä siksi lyhyt tietoisku työnaikaisen pölyntorjunnan merkityksestä terveelliseen sisäilmaan.

Asia pähkinänkuoressa:

• Nykyisin työtapaturmiakin suurempi vitsaus maailmalla ovat työperäiset sairaudet.
• Työhön liittyviin sairauksiin, kuten syöpiin ja sydän- ja verisuonitauteihin, kuoli tuoreen Singaporen työsuojelukokouksen tilastoselvityksen mukaan noin 2,4 miljoonaa työntekijää, kertoo Kansainvälisen työterveysjärjestö ICOH:n puheenjohtaja Jukka Takala. Tämä merkitsee, että joka päivä työperäisiin sairauksiin kuolee noin 6 500 ihmistä.
• Työtapaturmien ja työperäisten sairauksien aiheuttamat kustannukset ovat jopa 3,94 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Se tarkoittaa, että maailmassa menetetään peräti noin 2,97 triljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuodessa.
• Työtapaturmien ja työperäisten sairauksien aiheuttamat kustannukset ovat Suomessa noin 3,34 prosenttia maamme bruttokansantuotteesta.
• Arvioiden mukaan 40 000–50 000 rakennustyöntekijää rakennustyömailla altistuu kvartsipölylle päivittäin. Määrä saattaa tuplaantua, kun mukaan otetaan työmaasiivoojat sekä muut pölylle epäsuorasti altistuvat henkilöt.
• Piidioksidi on yksi maankuoren yleisimmistä aineista ja sen tavallisin muoto on kiderakenteinen kvartsi. Kvartsituotteita käytetään paljon rakentamisessa ja monilla muilla teollisuuden aloilla, sillä kvartsia löytyy monista kivi-, hiekka- ja savilajeista. Kvartsipölyn tunnetuin terveyshaitta on kivipölykeuhko eli silikoosi, mutta nykykäsityksen mukaan merkittäviä terveyshaittoja ovat myös keuhkosyöpä ja keuhkoahtaumatauti. Kvartsi on nykyisen rakentamisen suurin haitallinen altiste.
• Vaarallisimpia pölypartikkeleita ihmissilmä ei näe (alveolijae alle 10 µm) ja pienet pölyhiukkaset jäävät helposti piiloon rakenteisiin, mikäli työnaikaisesta koneellisesta ilmanpuhdistuksesta sekä säännöllisestä siivouksesta ei huolehdita. Rakennuksen tai saneerauskohteen valmistuttua, kun rakennuksen oma ilmanvaihto kytketään päälle, pölypartikkelit lähtevät liikkeelle ja altistavat rakennuksen käyttäjät vuorostaan rakennusaikaiselle pölylle.
• Työturvallisuuslaki 738/2002 velvoittaa yrityksiä huolehtimaan työntekijöiden ja ympäristön turvallisuudesta.
• Suomessa HTP-arvo (haitalliseksi tunnettu pitoisuus) kvartsipölylle on 8 tunnin altistumana 0,05 mg/m³.

Alipaineistukselle on asetettu tutkimushankkeisiin perustuvissa ohjeistuksissa vaadittavia ilmamääreitä, joita tulisi rakennushankkeissa noudattaa.

• Alipainetaso 5–15 Pa. Tällöin työtila on riittävästi alipaineinen suhteessa ympäristöön ja pölyn leviäminen ehkäistään.
• Ilmanvaihto-/suodatuskerroin 6–10 kertaa tunnissa. Tällöin ilma suodattuu riittävän usein ja työtilan ilman pölyhiukkaspitoisuus pysyy matalana.

Kyseisiä ilmamääreitä hallitusti ylläpitävää teknologiaa ei ole ollut aiemmin olemassa, joten rakennushankkeiden pölyntorjunnan onnistuminen on ollut pitkälti tuurista kiinni ja lämmityskaudella myös suuresti energiaa hukkaavaa.

• Ei ole ollut varmuutta alipaineesta. Onko osasto riittävän tiivis, voiko tuuli tai esimerkiksi hissin liike vaikuttaa painesuhteisiin kriittisesti? Riittääkö alipaine tilassa myös silloin, kun suodattimet ovat likaantuneet tai ovi unohtuu hetkeksi auki? Entä miten eliminoidaan muut painesuhteisiin mahdollisesti vaikuttavat tekijät?
• Onko synnytetty liian iso alipaine? Rakenteiden tai höyrynsulkujen vauriot, ilmavuotoreittien avartaminen rakenteissa, ilmanvaihdon sekoittuminen, kosteustekniset ongelmat.
• Vanhalla tekniikalla alipaineistajan poistoilma puhallettiin kokonaisuudessaan ulos, jolloin korvaavan lämmitetyn ilman määrä oli lähes sama. Vanha alipaineistustekniikka oli valtavasti lämmitysenergiaa hukkaavaa.

Vähättelevä asenne ja muutosvastarinta ovat monesti laadukkaan ja turvallisen rakentamisen viimeinen este työmailla. On helpompaa vähätellä kuin näyttää, että ei ole paljoakaan tietoa asiasta. Meillä Suomessa on hienoja suunnittelijoita ja osaavia rakentajia, mutta nykyaikaisen tekniikan mahdollisuuksia ei monikaan tunne ja usein mennään vanhoilla opeilla. Uutta tekniikkaa käyttämällä pystytään takaamaan työnaikainen sekä rakennuksen käyttöönoton jälkeinen ilman puhtaus terveyshaittoja aiheuttavista pienhiukkasista.

Jos uusilla rakentamisen menetelmillä pystytään varmistamaan rakennusten käyttäjien terveys ja työturvallisuus (mm. näkyvyys ja koneiden sekä laitteiden kunto), eiköhän tässä ole jo riittävästi syytä muutokseen. Miksi pölyssä ja muissa epäpuhtauksissa ”kylpeminen” on hyväksyttävää työmailla, jos se ei ole ollut sitä vuosikymmeniin konttorityötä tekevien keskuudessa? Koneet ja laitteet käytännön muuttamiseksi kyllä löytyvät. Tässä muutoksessa me Ramirentillä haluamme olla mukana. Tämä on kaverista välittämistä, olkoon hän tuttu tai tuntematon.